Vieraskynäilyä: Myikö Oatly sielunsa?
Lähiviikkoina pörssiin listautuva Oatly nosti suuren rahoituskierrosen Blackstonelta viime vuonna. Oliko rahoitus välttämätön välivaihe ympäristötietoisen pörssiyhtiön luomisessa vai sielunsa kadottaneen Oatlyn antautuminen markkinavoimille?
Eräänä aamuna viime kesänä ihmiset eri puolilla maailmaa aloittivat päivänsä kaatamalla aamukahviinsa Oatlyn kauramaitoa.
Nähtyään uutisen siitä, että yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö Blackstone oli vastikään johtanut kahdensadan miljoonan dollarin sijoituskierroksen Oatlyyn, moni heistä joutui kuitenkin miettimään suhteensa ruotsalaiseen brändiin uusiksi.
Muistan elävästi, miten Oatlyn PR-managerit vastasivat äärimmäisen yksityiskohtaisesti huolestuneiden (ja monesti raivostuneidenkin) kuluttajien kommentteihin sosiaalisessa mediassa, enkä liioin kadehtinut heitä juuri sillä hetkellä.
Monet pitivät Blackstonen sijoituksen yksinomaan negatiivisena asiana ja suhtautuivat Oatlyyn itsensä ja arvonsa myyneenä yhtiönä. Blackstonea syytettiin muun muassa sijoittamisesta Amazonin sademetsiä tuhoaviin tiehankkeisiin ja pienituloisten vuokralaisten häätämisestä Ruotsissa omistamistaan kiinteistöistä. Blackstonen toimitusjohtaja Stephen Schwarzman on myös saavuttanut monien silmissä kyseenalaisen maineen toimiessaan Yhdysvaltain republikaanipuolueen ja Donald Trumpin merkittävänä rahallisena tukijana. Sijoituksen myötä jotkut kuluttajat kokivat Oatlyn muuttuneen Blackstonen sijoitusten eettiseksi kanssamatkustajaksi.
Oatlyn ja Blackstonen brändien imagoristiriita on ilmeinen: Oalty laittaa kuvan hymyilevästä toimitusjohtajastaan Toni Peterssonista kauramaitopurkkiensa kylkeen saatetekstin kera, jossa lukee että yhtiö tekee niin vain ärsyttääkseen nöyräksi ja vaatimattomaksi kuvailemaansa Peterssonia.
Vaatimaton ja missiokeskeinen kuva, jota Oatly koettaa itsestään rakentaa, on kaukana Blackstonesta ja Schwarzmanista. Ellei Blackstone olisi sijoittanut Oatlyyn, harva trendikäs kalliolainen kahvinjuoja olisi mielessään yhdistänyt toisiinsa Peterssonin hymyilevät kasvot ja Schwarzmanin demonisoidun hahmon.
Viime viikkoina paljon kohua aiheuttaneeseen tarinaan on tullut uusia käänteitä, kun Oatly ilmoitti listautuvansa lähikuukausina pörssiin New Yorkissa.
Tämä ajankohta on oivallinen Blackstonen sijoituksen syvällisemmälle analyysille. Väitän, että yksityiskohtaisempi pureutuminen tapaukseen osoittaa, että sijoitus on loppujen lopuksi varsin positiivinen merkkipaalu taloutemme siirtymässä ekologisesti kestävämpiin tapoihin elää ja kuluttaa.
MIksi Oatly otti Blackstonelta rahaa?
Blackstone johti kahdensadan miljoonan rahoituskierroksen Oatlyyn kesällä 2020. Se, että Blackstone ‘johti’ kierroksen tarkoittaa sitä, että koko kahdensadan miljoonan potti ei tullut yksinomaan Blackstonelta itseltään vaan että kierroksella oli mukana myös muita sijoittajia Blackstonen tuodessa pöytään valtaosan varoista.
Blackstonen lisäksi Oatlyyn sijoittivat mm. Jay-Z, Natalie Portman, Oprah Winfrey ja Starbucksin entinen toimitusjohtaja Howard Schultz. Sijoittajat arvioivat yhtiön kokonaisuudessaan kahden miljardin dollarin arvoiseksi ja näin ollen päätyivät sijoituksensa jälkeen omistamaan siitä noin 10%.
Miksi Oatly halusi ylipäätään ottaa rahaa suurelta pääomasijoitusrahastolta ja samalla asettaa itsensä alttiiksi kritiikille ja syytöksille arvojensa myymisestä?
Vastaus löytyy Oatlyn yhtiökulttuurista ja strategiasta. Oatly pitää itseään startupmaisena firmana, joka haastaa perinteisen eläinperäisiin tuotteisiin perustuvan elintarviketeollisuuden. Monet alan vakiintuneet pelurit, kuten esimerkiksi Danone, ovat erittäin suuria toimijoita ja niiden haastaminen on näin ollen vaikeaa. Startupeissa tai startup-kulttuuria jäljittelevissä yrityksissä räjähdysmäinen kasvu nähdään pääsääntöisenä keinona ravistella toimialojen vakiintuneita rakenteita.
Oatly arvioi, että sen täytyy kasvaa nopeasti, jotta se voisi haastaa eläinperäisiin tuotteisiin perustuvan ruoantuotannon jo nyt seuraaville vuosikymmenille odottelun sijaan.
Vuonna 2019, viimeisenä Blackstonen sijoitusta edeltävänä kalenterivuonna, Oatlyn liikevaihto oli kokonaisuudessaan noin 200 miljoonaa dollaria. Oatlyn itsensä ilmoittamien tietojen mukaan yhtiö teki samana vuonna bruttovoittoa noin 80 miljoonaa dollaria. Bruttovoitto lasketaan vähentämällä liikevaihdosta kaikki kustannukset, jotka liittyvät suoraan yhtiön tuottamien hyödykkeiden valmistamiseen ja myymiseen.
Tämä tarkoittaa sitä, että Oatlylle jää noin 80 miljoonaa dollaria operatiivisten kustannusten kattamiseen (eli työntekijöiden palkat, toimistovuokrat yms). Vasta kaiken tämän jälkeen Oatly voi miettiä sitä, kuinka paljon rahaa sille on jäänyt (jos ollenkaan) investointeihin, jotka mahdollistavat sen tuotantokapasiteetin kasvattamisen ja tuottavuuden parantamisen.
Oatlyn olisi siis erittäin vaikeaa sijoittaa rahaa tuotekehitykseen, uusiin tuotantolaitoksiin ja uusien markkinoiden avaamiseen ilman ulkopuolelta saatua rahoitusta.
Uskon, että sekä minä että Oatlya boikottiin halunneet kuluttajat olemme samaa mieltä siitä, että kauramaito on hiilijalanjäljen ja muiden ympäristövaikutusten näkökulmasta parempi valinta kuin lehmänmaito. Samoin olemme luultavasti yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen kumulatiivisen ja kiihtyvän luonteen vuoksi ilmastoystävällisten tekojen arvo on sitä suurempi, mitä aikaisemmin ne pystytään toteuttamaan.
Jos otamme keskustelun lähtökohdiksi sen, että
(1) kauramaidon kuluttaminen eläinperäisten maitotuotteiden sijaan on ympäristön kannalta positiivinen asia ja tämän korjausliikkeen vaikutukset ovat sitä parempia, mitä aikaisemmin se tapahtuu,
ja (2) taloudellisten realiteettien vuoksi tämänkaltaisen tuotannon kasvattaminen vaatii ulkopuolista rahoitusta,
niin se, että Oatly otti Blackstonelta vastaan rahaa alkaa vaikuttaa vähemmän dramaattiselta käänteeltä Oatlyn tarinassa.
Miksi juuri Blackstone?
Skeptikko voisi vastata tähän, että Oatly olisi voinut valita rahoituskierrokselleen vähemmän eettisesti kyseenalaisen sijoittajan kuin Blackstone. Toivoisin itsekin, että eri puolilta maailmaa löytyisi useampi toimija, joka voisi sijoittaa johonkin yhtiöön 200 miljoonaa dollaria, eikä olisi tehnyt sijoituksia myös eettisesti arveluttaviin projekteihin.
Näyttää kuitenkin siltä, että tämänkaltaisia sijoittajia ei maailmassa ainakaan vielä ole.
Oatlyn hakeman sijoituksen koon vuoksi yhtiön vaihtoehdot Blackstonelle olivat käytännössä melko rajalliset, sillä vain hyvin harvat toimijat sijoittavat kerralla yhteen sijoituskohteeseen 200 miljoona dollaria.
Toki Oatly olisi voinut nostaa rahoitusta muilta pääomasijoitusrahastoilta (eng. private equity), kuten Carlyle Groupilta tai Kohlberg, Kravis, Roberts & Co:lta. En kuitenkaan usko, että tämä olisi vähentänyt mahdollisen brändihaitan ja sijoituksesta johtuvan eettisen itsetutkiskelun todennäköisyyttä. Muut isot pääomasijoitusyhtiöt operoivat täsmälleen samanlaisella bisnesmallilla kuin Blackstone ja kaikilta saman kokoluokan toimijoilta löytyy samantapaisia monien mielestä eettisesti kyseenalaisia sijoituksia.
Tämä on toki erittäin valitettavaa, mutta myös ymmärrettävää. Rahastot yrittävät palauttaa itseensä sijoittaneille toimijoille heidän varansa takaisin mahdollisimman suuren tuoton kera ja tähän pyrkiessään ne sijoittavat sellaisiin kohteisiin, joiden odotusarvoinen tuotto on mahdollisimman suuri.
Voitontavoittelu sinänsä ei ole välttämättä eettisesti kyseenalaista ja pääomasijoitusrahastot rahoittavat monesti myös sellaisia toimijoita, jotka luovat ympäristöllistä ja/tai yhteiskunnallista lisäarvoa. Uskon, että Oatly on yksi näistä toimijoista ja pystyessään houkuttelemaan Blackstonen sijoittamaan itseensä se onnistui menestyksekkäästi yhdistämään voiton- ja positiivisen muutoksen tavoittelun.
Toinen vaihtoehto olisivat olleet erinäiset valtiolliset sijoitusrahastot, jotka sijoittavat yleensä öljyllä rikastuneiden valtioiden sijoitustoimintaan suunnattuja varoja. Harvat suuren valtiollisen sijoitusrahaston omaavat valtiot ovat kuitenkaan kunnostautuneet ihmisoikeuksien puolestapuhujina. Rahoituksen nostaminen esimerkiksi Saudi-Arabian, Abu Dhabin emiraatin tai Singaporen valtion rahastoilta olisi aivan samalla tavalla pakottanut Oatlyn pohtimaan erittäin vaikeita eettisiä kysymyksiä.
Yhtiö joutui näin ollen valitsemaan monesta huonosta vaihtoehdosta oman arvionsa mukaan vähiten huonoimman. Tilanne on kaikkea muuta kuin ihanteellinen. Kokonaiskuva on kuitenkin eettisestä ja moraalisesta näkökulmasta monimutkaisempi kuin sijoitusta kritisoineita twiittejä lukiessa voisi kuvitella.
Mitä Oatly aikoo tehdä/on tehnyt saamallaan sijoituksella?
Kauramaidon kysyntä kasvaa nopeasti monilla markkinoilla, eikä Oatly ole aina pystynyt tehokkaasti vastaamaan tähän kysyntään. Muun muassa Yhdysvaltain markkinoilla kysyntä on viime vuosina ollut selkeästi tarjontaa suurempi.
Yhtiö reagoi tähän hyvin positiiviseen markkinatrendiin esimerkiksi rakentamalla uusia tuotantolaitoksia Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan. Mitä paremmin Oatly pystyy vastaamaan kysyntään, sitä nopeammin yhtiö pystyy kiihdyttämään eläinperäisten tuotteiden asteittaista korvautumista kasvisperäisillä.
Menestyksekäs kysynnän tyydyttäminen myös auttaa ylläpitämään sitä tulevaisuudessa ja synnyttämään innostusta yhtiön tuotteita kohtaan uusien kuluttajien keskuudessa.
Tämä taas tulee auttamaan Oatlya elintarvikealan portinvartijoiden, eli suurten kauppaketjujen, vakuuttamisessa. Se, että esimerkiksi Walmart tulee antamaan Oatlyn kaltaiselle toimijalle rajallista hyllytilaa (joka on vääjämättömästi pois muilta tuotteilta) perustuu siihen, että Oatly on kyennyt näyttämään Walmartille, että kuluttajat ovat vahvasti sitoutuneet yhtiön tuotteisiin ja että Oatly pystyy tehokkaasti vastaamaan kuluttajien kysyntään ja tarpeisiin.
Ainoa nopea tapa saavuttaa tämä tavoite on tuotanto- ja jakelukapasiteetin merkittävä (ja hyvin paljon rahaa vievä) laajentaminen.
On myös hyvä muistaa, että kauramaito ei ole ainoa vaihtoehto lehmänmaidolle, ja että jotkut näistä vaihtoehdoista ovat todennäköisesti haitallisempia ympäristölle kuin toiset. On vaikea arvioida, missä määrin kauramaito on ekologisempaa kuin esimerkiksi soijamaito tai mantelimaito, sillä tutkimustieto niiden ympäristövaikutuksista on vielä suhteellisen rajallista.
Jos kauramaito kuitenkin osoittautuu selkeästi ekologisemmaksi vaihtoehdoksi (Jotkut merkit viittaavat tähän, jos esimerkiksi kauramaidon ja mantelimaidon tuottamisen liittyvää vedenkulutusta verrataan toisiinsa.), vain suuri tuotantokapasiteetti takaa sen, että kauramaito pystyy menestyksellisesti kilpailemaan muiden maidonkorvikkeiden kanssa.
Blackstonen sijoitus tulee myös tarjoamaan Oatlylle mahdollisuuden tavoitella suuria skaalaetuja. Tuotantoa kasvattamalla Oatly voi minimoida yksittäisen kauramaitopurkin tuottamisesta koituvat kustannukset ja tuottaa enemmän kauramaitoa halvemmalla. Tämä taas tulee lisäämään kauramaidon hintakilpailukykyä kuluttajien silmissä ja houkuttelemaan myös vähemmän ympäristötietoiset kuluttajat ostamaan Oatlyn tuotteita.
Miten sijoitus voi vaikuttaa positiivisesti pääomasijoitusmarkkinoihin?
Vaikka Blackstone hoitaa sijoittajien varoja yli 600 miljardin dollarin arvosta – määrää, joka kuulostaa stratosfäärisen suurelta ja on moninkertaisesti yhtiön Oatly-sijoitusta suurempi – yhtiön hoitama varallisuus on kuitenkin rajallinen. Oatlyyn sijoitetut 200 miljoona ovat näin ollen pois eettisesti kyseenalaisemmista sijoituksista.
Joka ikinen Oatlyyn sijoitettu dollari on pois Amazonin tieprojekteista.
Sijoitus antaa aihetta melko suurellekin optimismille. Globaalit pääomasijoitusmarkkinat kulkevat edes jossain määrin oikeaan suuntaan silloin kun jopa sarjakuvapahiksen maineen omaavat toimijat sijoittavat yhtiöön, joka eksplisiittisesti asettaa missiokseen ilmastonmuutoksen torjunnan ja joka voi edes jossain määrin uskottavasti sanoa tekevänsä oikeita asioita kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Mediassa liikkuvien huhujen mukaan Oatly tulee tavoittelemaan kymmenen miljardin valuaatiota osakeannissaan. Jos yhtiö pääsee tavoitteeseensa, tämä tarkoittaa, että Blackstonen ja kumppaneiden alkuperäinen 200 miljoonan investointi, jolla sijoittajat saivat 10% omistuksen yhtiöstä tulee muuttumaan miljardin arvoiseksi sijoitukseksi ja näin ollen tuottamaan sijoittajille 800 miljoonan dollarin voitot.
Tämä tulee olemaan musiikkia Blackstonen korville. Jos Oatly onnistuu menestyksekkäästi viisinkertaistamaan sijoittajien varat, sekä Blackstonen alkuperäinen sijoitus että Oatlyn listautuminen tulevat olemaan upeita ennakkotapauksia ympäristötietoisen bisneksen tulevan menestyksen kannalta. Eikä tämä olisi ensimmäinen kerta, kun tällaista tapahtuu; kasvispohjaisten lihankorvikkeiden tuottaja Beyond Meat listautui menestyksekkäästi vuonna 2019.
Tämänkaltainen menestys on ainoa tapa vakuuttaa mahdollisesti skeptiset pääomasijoitusmarkkinat sijoittamaan Oatlyn kaltaisiin yhtiöihin myös tulevaisuudessa. Tämä taas takaisi kyseisille yrityksille paremmat mahdollisuudet kehittää tuotteitaan ja haastaa ympäristölle haitallisia toimintatapoja.
Kuten mainitsin jo aikaisemmin, pääomasijoitusrahastot keräävät sijoittamansa varat muilta toimijoilta, joihin kuuluvat yleensä varakkaat yksityishenkilöt, yliopistojen ja hyväntekeväisyysjärjestöjen, kuten museoiden säätiöt, eläkerahastot sekä pankkien henkilöasiakkailleen tarjoamat sijoitusmekanismit. Näihin toimijoihin viitataan englanniksi termillä “limited partner” (LP).
Pääomasijoitusrahastoilla on varainhoidollinen vastuu sijoittajiaan kohtaan ja rahaston perimmäisenä tehtävänä on maksimoida sijoittajilleen tarjoama tuotto. LP:t ovat myös viime kädessä pääomasijoitusrahastojen asiakkaita ja voivat vaikuttaa niiden asemaan ja tulevaisuuteen merkittävästi esimerkiksi rahoittamalla tai olemalla rahoittamatta pääomasijoitusrahastoa jatkossa.
Tässä vaiheessa ei ole kyse siitä, onko Blackstone itse vakuuttunut Oatlyyn sijoittamisen oikeellisuudesta. Tämä kävi selväksi jo silloin, kun Blackstone päätti Oatlyyn sijoittaa. Tärkeintä on se, että Blackstoneen itseensä sijoittavat tahot vakuuttuvat, että Oatlyyn sijoittaminen on sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti parempi päätös kuin esimerkiksi väitetty Amazonin tieprojektiin suuntautunut sijoitus.
On monta hyvää syytä olettaa, että näin tulee käymään. Oatlyn ennakkotapaus tulee tarjoamaan pohjan laajemmalle pääomasijoitusvarojen siirtymälle kohti missiokeskeisiä yhtiöitä, joissa yhdistyvät hyvä bisnesmalli ja aiempaa terveempi suhtautuminen ympäristöön.
Miten tästä eteenpäin?
Nimensä (private equity) mukaisesti Blackstonen kaltaiset toimijat sijoittavat vain yksityisiin markkinoihin. Silloin kun sijoituskohde listautuu pörssiin ja siitä tulee julkinen pörssiyhtiö, pääomasijoittaja myy kohteen osakkeet ja kierrättää mahdolliset voitot LP:ille tai uusiin yksityisiin markkinoihin suuntautuviin sijoituksiin.
Jos Oatlyn listautumisanti tulee sujumaan suunnitelmien mukaan, Blackstonen sijoitus Oatlyyn jää siis melko lyhytaikaiseksi. Oletettavasti yhtiö alkaa myymään osakkeita pikkuhiljaa pienissä erissä listautumisen jälkeen ja että noin parin vuoden sisällä se ei tule enää omistamaan yhtään Oatlyn osaketta.
Alkuperäisen sijoituksen julkistamisen tienoilla Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela kommentoi asiaa blogissaan. Hän suhtautui Oatlyn päätökseen kriittisesti ja näki sen heijastelevan laajempia sijoittamisen ja maailmankaupan ongelmia:
‘Tällä hetkellä kannattavaa on mennä siitä mistä aita on matalin: tuhota luontoa, kuluttaa neitseellisiä raaka-aineita ja kiertää työehtoja. Jatkossa epäeettisestä toiminnasta ei pidä selvitä ilman sanktioita. Ympäristön kuluttamiselle on laitettava selkeä hintalappu päästökaupan ja verotuksen kautta.’
Yhdyn Suomelan tavoitteisiin. En kuitenkaan näe, että Blackstonen sijoitus Oatlyyn olisi itsessään ristiriidassa näiden päämäärien kanssa.
Toimitusketjujen, sijoitusmarkkinoiden ja kaupan eettisyyttä maailmanlaajuisesti valvovan hallinnollisen kehikon luominen tulee olemaan äärimmäisen vaikea ja monivuotinen projekti. Tämä projekti tulee vaatimaan paljon poliittista ja taloudellista pääomaa sekä mullistamaan nykyiset kaupan ja taloudellisen kanssakäymisen rakenteet.
Nämä sopivat erinomaisesti pitkän tähtäimen tavoitteiksi. On kuitenkin selvää, että sillä välin kun poliitikot tulevat työstämään tällaisia projekteja (joiden menestys on kaikkea muuta kuin taattu), yritykset menevät juurikin sieltä mistä aita on matalin.
Tällä tarkoitan sitä, että pyrkiessään parantamaan maailmaa Oatlyn Petersonin on paljon helpompaa soittaa Blackstonen Schwarzmanille ja vakuuttaa tämä siitä, että Oatly on mainio sijoituskohde sen sijaan, että hän omakätisesti yrittäisi mullistaa maailmankaupan ja sijoitusmarkkinat. Tämä on Suomelan ja muiden poliitikkojen tehtävä.
Tätä artikkelia ei ole tarkoitettu ylistyslauluksi Oatlylle. Myös minusta on turhauttavaa, ettei Oatlylla tuntunut olevan muita mahdollisuuksia rahoittaa nopeaa kasvuaan kuin rahoituksen nostaminen kyseenalaisen maineen omaavalta yhtiöltä, joka operoi kyseenalaisen maineen omaavalla alalla.
Yhtiö on kuitenkin joutunut tekemään erittäin vaikeita päätöksiä pyrkiessään muuttamaan maailman elintarvikemarkkinat pysyvästi ja toisaalta toteuttamaan tämän muutoksen mahdollisimman eettisesti kestävällä tavalla.
Oatlyn päätös ei ollut täydellinen, mutta se tehtiinkin epätäydellisen maailman epätäydellisissä olosuhteissa. Toivottavasti tulevaisuuden Oatlyjen kohtaamat haasteet ovat vähemmän kipeitä.
Lähteet
Dummett, B., Gottfried, M., & Chung, J. (14.7.2020). Oat-milk company Oatly draws investment from Blackstone-led group including Oprah. The Wall Street Journal. https://www.wsj.com/articles/oat-milk-company-oatly-draws-investment-from-blackstone-led-group-including-oprah-11594701001
Harrison, O. (3.9.2020). Is there no ethical oat milk consumption under capitalism? Refinery29. https://www.refinery29.com/en-us/oatly-boycott-blackstone-investor
Held, L. (3.2.2020).Which plant-based milk is best for the environment? Edible Brooklyn. https://www.ediblebrooklyn.com/2020/plant-milks-sustainability/
Kelly, K. (19.1.2021). In Trump, Stephen Schwarzman found a chance to burnish his legacy. The New York Times. https://www.nytimes.com/2021/01/19/business/schwarzman-blackstone-trump.html
Milk-alternative firm Oatly to open UK factory in Peterborough. (9.3.2021). BBC News. https://www.bbc.com/news/uk-england-cambridgeshire-56336609
Pham, S. (12.4.2019). This Swedish company made oat milk cool in the US. Now it's eyeing China. CNN Business. https://edition.cnn.com/2019/04/11/business/oatly-ceo-oat-milk/index.html
Shanker, D. (25.3.2021). Oat milk shortages reported following delay in new Oatly plant. Bloomberg. https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-03-25/oat-milk-shortages-reported-following-delay-in-new-oatly-plant
Stoffel, B. (). If you invested $10,000 in Beyond Meat's IPO, this is how much money you'd have now. The Motley Fool. https://www.fool.com/investing/2019/12/11/if-you-invested-in-beyond-meats-ipo-how-much-now.aspx
Todd, S. (10.4.2021). Oatly’s offbeat marketing turned boring alt-milk into a $10-billion business. Quartz. https://qz.com/1994591/oatlys-ipo-could-turn-oat-milk-into-a-10-billion-business/
Whiting, T. (18.3.2019). What milk should you buy to reduce your environmental impact? Medium.https://tabitha-whiting.medium.com/what-milk-should-you-buy-to-reduce-your-environmental-impact-e0489153e3b8#